Suomalaiset vieroksuvat voimakasta uskonnollisuutta

Uutinen julkaistu 24.8.2011 / Kirkon tiedotuskeskus
Lainattu 25.2.2012 tähän blogiin seuraavalta sivustolta:
http://evl.fi/EVLUutiset.nsf/0/EA6CC2A93B38220BC22578F40035DE21?opendocument&lang=FI

Suomalaiset ovat kansainvälisessä vertailussa keskimääräistä kriittisempiä voimakkaan uskonnollisuuden suhteen. Neljä viidestä suomalaisesta pitää voimakkaita uskonnollisia käsityksiä omaavia ihmisiä suvaitsemattomina. Kolme viidestä suomalaisesta ajattelee, että uskonnot aiheuttavat enemmän konflikteja kuin rauhaa.

Suomalaiset eivät kuitenkaan ole erityisen ennakkoluuloisia toisia uskontoja kohtaan. Esimerkiksi vain neljä prosenttia maamme asukkaista vastustaa ehdottomasti oman sukulaisen avioitumista toisen uskonnon edustajan kanssa. Kolme viidestä suomalaisesta uskoo perustotuuksien löytyvän useista uskonnoista, kun taas kymmenesosa ajattelee, ettei totuutta löydy mistään uskonnosta.
Tulokset ilmenevät Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston kansainvälisestä tutkimuksesta, jonka ovat tehneet Kirkon tutkimuskeskuksen johtaja Harri Palmu sekä tutkijat Kimmo Ketola, Kati Niemelä ja Hanna Salomäki.

Tutkimus perustuu kansainväliseen ISSP-kyselyaineistoon, joka toteutettiin vuonna 2008. Siihen osallistui 34 maata ja yli 50 000 vastaajaa.

Tutkimuksen mukaan suomalaisista kahdeksan prosenttia pitää itseään hyvin uskonnollisena, kun taas alle viidennes ei pidä itseään lainkaan uskonnollisena. Jumalaan uskoo ilman epäilyksiä joka viides suomalainen. Kymmenen prosenttia suomalaisista ilmoittaa, ettei usko Jumalaan.

Uskonnollinen kasvatus vähentyy ja vaihtoehtoiset uskomukset lisääntyvät

Uskonnollinen kasvatus on vähentynyt useissa kehittyneissä länsimaissa. Suomessa uskonnottoman kasvatuksen saaneita on nuorimmassa ikäryhmässä kymmenen, vanhimmassa kolme prosenttia. Suomessa vanhemmat ikäluokat osallistuvat selvästi nuoria useammin uskonnolliseen toimintaan ja uskovat Jumalaan nuoria yleisemmin.

Suomalaiset sijoittuvat julkisessa uskonnonharjoituksessa passiivisimpien joukkoon Euroopassa. Kaikissa ISSP-tutkimuksessa mukana olevissa maissa nuoret ovat vanhempia ikäryhmiä vähemmän uskonnollisia. Nuoret omaksuvat kuitenkin vaihtoehtoisia uskomuksia vanhempia yleisemmin. Perinteisen uskonnollisuuden väheneminen ei välttämättä johda uskonnottomuuteen, vaan vaihtoehtoisten uskomusten lisääntymiseen.

Uskonnollisuudella on myös selvä yhteys moraalikäsityksiin. Käsitykset ovat sallivimpia heillä, jotka eivät usko mistään uskonnosta löytyvän totuutta, ja jotka ovat uskonnollisesti passiivisia. Perhe- ja seksuaalietiikassa suomalaiset ovat useimmissa kysymyksissä keskimääräistä sallivampia eri maiden vertailussa. Erityisesti nuoret näkevät seksuaalielämään liittyvien valintojen kuuluvan yksityisyyden piiriin.

Uskonto vaikuttaa lisäksi auttamiskäyttäytymiseen, sillä eniten rahaa lahjoittavat vakaasti Jumalaan uskovat ja aktiivisesti uskonnollisiin tilaisuuksiin osallistuvat.
Uskonto suomalaisten elämässä – Uskonnollinen kasvatus, moraali, onnellisuus ja suvaitsevaisuus kansainvälisessä vertailussa -tutkimus julkaistiin tiedotustilaisuudessa Yhteiskuntatieteellisessä tietoarkistossa Tampereella keskiviikkona 24.8.2011 kello 10.